VIIMEISIÄ KUUKAUSIA VIEDÄÄN

Minulla on 74 päivää Brasiliassa jäljellä. Huomenna enää 73 ja sitten 72… ihan hullua, miten aika oikeasti juoksee!!

Tänään vaihdan hostperhettä viimeistä kertaa. Olen jo pakannut ja nyt odottelen hosteja töistä. Illalla me mennään syömään ja sitten mama heittää mut uuteen perheeseen! Vähän kurjaa lähteä nyt, kun tämän perheen kanssa on mennyt niin supermukavasti. Toisaalta seuraavakin perhe vaikuttaa ihanalta ja saan pikku- sekä isoveljen!

Outoa ajatella, että seuraavan kerran kun pakkaan kaikki kamat matkalaukkuuni, olen lähdössä pois Brasiliasta. Se on ihanan kamala ajatus. Ihanaa on mennä Suomeen, mennä kotiin ja nähdä kaikki rakkaat ihmiset. Kamalaa taasen on täältä lähteminen ja kaikkien rakkaiden hyvästely täällä päässä.

Viime aikoina elämä täällä on tuntunut vuoristoradalta. Olen tehnyt paljon kaikkea ja saanut hirveästi uusia kokemuksia ja ihania ihmisiä ympärilleni.  Ollaan vietetty aikaa hostperheeni kanssa ja käyty mm. leffateatterissa. Vaihtareiden kanssa ollaan myös vietetty aikaa aktiivisesti. Muutama viikko sitten, toinen suomalainen tyttö, ystäväni Ellen oli täällä kylässä muutaman päivän ja mm. leivottiin mun hosteille pipareita!

Tuntuu että, olen löytänyt oman paikkani ja rakentanut elämän täällä ja se tuntuu hyvältä. Toisaalta taas niinä päivinä, kun ei ole tekemistä, olen miettinyt ja kaivannut Suomea kovasti. Se on sellaista lempeää koti-ikävää, ei pahaa oloa ja ahdistusta vaan enemmänkin haaveilua.

Mietin sitä miltä tuntuu halata äitiä ja isiä, pulahtaa järveen uimaan, nukkua täkkipeiton alla viileässä huoneessa, pyöräillä Alepaan, kävelyttää Minniä metsässä, tehdä ruokaa omassa keittiössä, istua bussissa, yökyläillä parhaiden kavereiden luona, syödä tuoretta ja terveellistä ruokaa, salmiakkia ja ruisleipää, pukeutua villapaitoihin ja käydä saunassa. Odotan innolla sitä, että palaan Suomeen muuttuneena tyttönä ja pääsen rakentamaan omannäköistä ja hyvää elämää yhdessä läheisten kanssa.

Tosi tavallisista ja arkisista asioista Suomesta on tullut mun unelmoinnin kohteita ja se on tavallaan aika huvittavaa. Mietin, onkohan mun loppuelämä nyt tällaista, että täällä kaipaan hassuja juttuja Suomesta ja vastavuoroisesti Suomessa ikävöin meren tuoksua, kookosvettä pillillä suoraan pähkinästä, ystäviä ympäri maailman, leffailtoja, Domino´sin pizzaa, kuumaa aurinkoa, suurkaupungin vilskettä, small talkia portugaliksi, forro- musiikkia, tuoreita hedelmiä, lentokoneessa matkustamista, road tripejä ja poskisuudelmia.

Kuulin, että sinne Suomeen on iskenyt takatalvi, hyrr! Toivon, että siihen mennessä, kun tulen takaisin, olisi jo lämmin ja saataisiin oikein ihana ja pitkä kesä. Siltä varalta, ettei niin käy, aion nauttia auringosta ja elämästä täällä täysillä nämä viimeiset kuukaudet.

Ihanaa kevään odotusta sinne ja hyvää pääsiäistä muodikkaasti myöhässä!

Beijos,

Lotta

PERHE 2.

Paljon on tapahtunut, sitten viime kerran kun kirjoittelin. Asun nyt mun toisessa perheessä ja jouluun on vaan 10 päivää!

Ensimmäisen perheen jättäminen oli haikeaa, koska oltiin läheisiä mun ekan perheen kanssa. Viimeisellä viikolla (joka oli mun ensimmäinen kesälomaviikko!) käytiin syömässä mun lempiravintoloissa ja vietettiin aikaa yhdessä. Mulla oli vähän epätodellinen fiilis, tuntui että pakkasin lomaa varten. Lauantaina 2.12 minä sitten muutin.

Itse muutto meni kivuttomasti. Tiesin, että mun ei tarvitse hyvästellä mun ensimmäistä perhettä vaan voin kyläillä aina kun ikävä iskee. Tiesin myös, että mun toinen perhe on mahtava ja että, he ottavat mut hyvin vastaan.

 

Nyt oon asunut tässä uudessa perheessä kaksi viikkoa. Tähän perheeseen kuuluu äiti, isä, 20-vuotias sisko ja mopsi, sekä mun ikäinen poika, joka on vaihdossa Kanadassa. Me asutaan kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja täältä on hienot maisemat. Pari päivää oli sellainen olo, että ei yhtään tiedä mitä on missäkin ja kaikki tuntui vieraalta, mutta aikanopeasti tänne sopeutui

Itsenäisyyspäivänä ikävöin Suomea ja katsoin linnanjuhlat Yle Areenasta. Olisin halunnut olla mukana juhlimassa Suomessa, mutta toisaalta olen iloinen, että saan edustaa Suomea ylpeydellä täällä. Vaihto on opettanut mua näkemään rakkaan kotimaani uusin silmin.

Tämä perhe on aika aktiivinen. Ekana iltanani kävin jo balettiesityksessä, komedia esityksessä ja syömässä sushia. Ollaan myös käyty rannalla ja elokuvissa, sekä tilattu 2 kertaa pizzaa. Oon myös nähnyt kavereitani. Portugali sujuu hyvin. Yhdessä vaiheessa, tuntui että kehitys on pysähtynyt, mutta sitten kun aloin puhumaan enemmän, alkoi kehitys taas nopeutua. Oon nyt koettanut harjoitella myös katsomalla netflixiä portugaliksi, pelaamalla duolingoa, kuuntelemalla Brasilialaista musiikkia ja lukemalla portugaliksi lasten kirjoja.

Viimeviikonloppuna meillä oli rotareiden järjestämä pikkujouluviikonloppu täällä Joao Pessoassa. Tänne tuli vaihtareita Natalista, Recifestä ja Aracajusta.

 

Perjantaina käytiin pizzalla ja hengailtiin hotellin katolla, uima-altaalla. Lauantaina herättiin aikaisin ja lähdettiin Buggy-seikkailulle. Ajettiin buggy-autoilla kauemmas rannalle, jossa syötiin lounasta ja makoiltiin altaalla. Sitten ajettiin Jacaren rantaan, jossa noustiin veneen kyytiin katsomaan auringonlaskua. Koko reissu oli ihan huippu! Lauantai iltana meillä oli joulubileet, joissa oli mm. secret santa leikki. Jokainen oli tuonut kotimaastaan tai ostanut jonkun pienen lahjan ja sitten jokainen sai satunaisesti ihmisen, jolle oma lahja piti antaa.  Minä sain toiselta suomalaiselta xylitol-purkkaa.

Sunnuntaiaamuna kaikki palasivat koteihinsa ja mua suretti, mutta onneksi on lisää hauskoja reissuja tulossa!

 

Myöhemmin tänään lähdetään rantatalolle ja sieltä tullaan takaisin viettämään joulua tänne Joao Pessoaan. Joulun jälkeen lähdetään taas rantatalolle ja lopullisesti palataan vasta tammikuun lopussa. Vähän jännittää riittääkö siellä tekemistä, kun kaikki kaverit ovat täällä, mutta ainakin kunnon rusketus jos ei muuta. Siellä rantatalolla ei ole wi-fiä, joten bloggaamiseen tulee nyt tauko.

Ihanaa joulunodotusta, Joulua ja Uutta vuotta!

IHANA PÄIVÄ

Kello on 23.42 ja istun mun sängyllä kirjoittamassa tätä postausta. Tänään on ollut taas sellainen päivä, joka on täynnä pieniä ihania hetkiä. Sellaisia päiviä on täällä aika paljon ja haluan muistaa ne, kun palaan Suomeen. Tänään aamulla mentiin mun hostsiskon poikien ja hostveljen kanssa hostmaman siskon luo. Sinne tui sukua ja kavereita. Siellä vietettiin puoli päivää ribsejä ja riisiä syöden ja hengaillen.

Parasta siellä olemisessa oli se että, huomaan jo puhuvani paljon enemmän portugalia kuin aluksi ja pystyn myös ymmärtämään keskusteluja kunnolla. Osaan jo luontevasti tervehtiä niin mummeja ja kuin kavereita brasilialaisittain poskipusuilla ja jotenkin se ja kielen parempi hallinta saa mut tuntemaan, että olen sopeutunut tänne. Se on paras fiilis ikinä ja olen myös maailman onnellisin siitä, että tulin maahan, jossa mulla on mahdollisuus opiskella ihan uutta keiltä, koska sen oppiminen on palkitsevinta mitä olen ikinä tehnyt!

Sukulaismiitin jälkeen mun hostveli heitti mut ostarille, jossa tapasin saksalaisen vaihtarin Katjan. Käytiin ekana hakemassa jätskiä McDonaldsin jäätelöbaarista ja tuttu myyjä heitti läppää siitä, kun käydään siellä niin usein haha. Kun tultiin sinne, mun ei tarvinnut sanoa mitään, kun hän jo tiesi mitä aion tilata!

Jätskin jälkeen ikkunashoppailtiin ja höpöteltiin kuulumisia. Käytiin BodyShopissa ja sielläkin myyjät tunsivat mut, kun jotenkin ulkomaalaisena olen jäänyt mieleen. Ne myyjät olivat aivan ihania ja juttelivat meidän kanssa tovin. Yksi niistä anto meille suklaabrigadeirot, jotka hänellä oli jäänyt eväistä yli.

Seiskan aikaan mentiin leffaan. Katsottiin A Morte Te Dá Parabéns niminen kauhuleffa (englanniksi kyseisen leffan nimi on Happy Death Day). Kun tultiin leffasaliin, oltiin ainoat siellä ja ehittiin jo pelästyä, että joudutaan katsomaan kauhuleffaa tyhjässä salissa. Onneksi sinne kuitenkin tuli reippaasti porukkaa tyylikkäästi myöhässä (brassit). Leffan aikana koko katsomo kiljahteli pelottavissa kohdissa ja lopulta kun paha tuhottiin, kaikki alkoivat taputtaa ja hurrata! Ihan parasta.
 Leffan jälkeen höpötin päivän kuulumiset portugaliksi hostperheelle ja toivotin hyvät yöt. Nyt aion katsoa ruudusta yhden jakson ”Koko Suomi leipoo”- ohjelmaa ja sitten alan nukkua. Huomenna aamulla lähetään hostperheen kanssa rannalle ja aion työstää rusketustani. Boa noite!