Moikka!
Bloggailuun on tullut melkein
hävettävän pitkä tauko, mutta sille hyvä syy. Ollaan nimittäin vietetty koko
joulukuu ja tammikuu meidän kesätalolla hostejen kanssa. Siellä ei ole wi-fiä
ja päädyin jättämään koneen tänne kaupunkitalolle.
Eilen siis palattiin
kesätalolta ja samalla myös kesälomalta, sillä mulla alkoi tänään koulu. Kesäloma
oli ihana, mutta oli kouluunkin mukava palata, lukuun ottamatta raastavaa kello
viiden herätystä. Aion nyt helmikuun aikana kirjoitella kesälomakuulumisia ja
postauksen Rion reissusta(<333ikävä), mutta tässä postauksessa keskitytään
mun joulun viettoon.
Vähän hassua kirjottaa
joulusta näin reilu kuukausi myöhemmin, mutta parempi myöhään, kuin ei
milloinkaan. Me oltiin jouluaattoon saakka kesätalolla ja missään vaiheessa ei
ollut yhtään joulufiilis, koska aurinko paistoi ja mitään tuttuja joulujuttuja
ei ollut.
Jouluaatto aamuna ajeltiin
kesätalolta kaupunkiin, ja mun perhe heitti mut ja mun kaverin Nounin ostoskeskukseen.
Syötiin siellä sushia joululounaaksi ja ostettiin hostperheille pienet lahjat.
Mulla oli kamala ikävä
kotiin, ärsytti ja oli vähän sellainen ”Mikä joulu tämä muka on?” – fiilis.
Myöhemmin päivällä mun perhe
haki mut ostarilta, ja Nouni lähti sukkuloimaan host äitinsä kanssa
sukulaisille. Mä katoin Uuden Päivän jouluspesiaalin ja söin purkillisen
nutellaa. Soitin myös kotiin ja kavereille ja kuuntelin suomalaisia
joululauluja.
Myöhemmin illalla Nounin
perhe ja sukulaisia tuli meille ja syötiin hyvä illallinen, kuunneltiin
musiikkia (Ed Sheerania, ei joulumusiikkia) ja vaihdettiin lahjat. Ilta oli
tosi mukava. Kaikilla oli tosi hyvä fiilis ja kaikki puhuivat kauniisti toisistaan.
Kahden jälkeen menin
nukkumaan, ja Nouni jäi meille yökylään.
Ei Brasilialainen joulu
suomalaista voita millään, mutta loppujen lpuksi olipa kiva saada tällainenkin
kokemus. Suomen joulusta ottaisin lumen, jouluruuat, valot, takan, puuron,
joulusaunan, joulumusiikin, piparit, tortut ja joulufiilistelyn jo kuukausia
ennen. Sen sijaan Brasilian joulun hyviin puoliin kuuluu joulustressin
puuttuminen.
Tällälailla koeviikolla tullekin yllättäen luettua paljon kaikkea muuta kuin koulukirjoja... Siten tänne löysin, onneksi. Lukeminen vaihto-oppilaan elämästäsi siellä Brasiliassa on vähän kuin hieroisi suolaa haavoihin, sillä itse juuri odottelen sijoitustietoja Rotarylta toivemaina juuri Etelä-Amerikkaan pääsy. Ihana blogi ja tapa kirjoittaa:)
VastaaPoistaHaha, kyllä tää blogi on vähintään yhtä hyödyllistä luettavaa kun koulukirjat! :DD Tsemppiä maatietojen odotteluun, muistan ton fiiliksen hyvin! & Kiitos ihanista kehuista.
VastaaPoista